Kolmatta kertaa järjestettävässä tapahtumassa eri alojen asiantuntijat ja yhteiskunnalliset keskustelijat kohtaavat tänä vuonna online-ympäristössä syyskuun 24. päivä. Virtuaalitapahtuman avauspuheenvuorot kuullaan Anu Kantolalta, Sanna Suvanto-Harsaaelta ja Petteri Taalakselta. Tapahtumassa keskitytään pohtimaan koronakriisin vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan ja kysytään, minkälaista uutta ajattelua kriisi meiltä vaatii.
Aikaisemmat Naantalissa järjestetyt tapahtumat ovat kestäneet 24 tuntia. Virtuaalitilaisuus tiivistää ohjelman kahteen tuntiin ja se järjestetään Milttonin Contactless-palvelun kautta, mikä varmistaa tilaisuuden vuorovaikutteisuuden. Tapahtuman alkuun kuullaan kolme puheenvuoroa Helsingin yliopiston professori Anu Kantolalta, hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsaaelta ja Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalakselta.
Avauspuheenvuorojen jälkeen vuorossa on kaksi paneelikeskustelua yhteistyökyvykkyydestä ja kriisiajan ilmastopolitiikasta.
Ensimmäinen paneeli pureutuu kriisin yhteentuovaan vaikutukseen. Kriisissä yhteiskunnan eri sektoreilta vaaditaan entistä avoimempaa ja sujuvampaa yhteistyötä. Ratkaistavat haasteet ovat yksittäistä yritystä, yksilöä, järjestöä, viranomaista tai yhteiskunnan siiloa laajempia, joten myös ratkaisujen on löydyttävä yhdessä. Kriisi on tuonut yksittäisen yhteiskunnan mutta myös globaalin kentän toimijoita yhteen ennennäkemättömällä tavalla. Nyt syntyneestä yhteisvastuusta on osattava pitää kiinni, ja yhteistyökyvykkyyttä on kehitettävä ja syvennettävä. Riskinä on päinvastainen kehitys; sisäänpäinkääntyminen, itsekkyys, yhteistyökyvyttömyys. Miten taistelemme avoimuuden ja yhteistyön puolesta?
Toisessa paneelissa keskustellaan siitä, miten mahdolliset globaalit ja kansalliset ilmastotoimet ovat pandemiakriisin myötä muuttuneet. Vuosi sitten maailmalla levisi vihdoin konsensus ja kriisitietoisuus radikaalin ilmastopolitiikan välittömästä tarpeesta. Kansainväliset ilmastoraportit ja ilmastolakkoilevat koululaiset herättivät kansallisia päätöksentekijöitä, kansalaisia, järjestöjä ja yrityskenttää. Globaali pandemia iski kriisikeskustelun uusiksi; lähivuosikymmenten ilmastotavoitteiden sijaan puhuttiinkin yhtäkkiä lähikuukausista selviämisestä. Miten toimia vastuullisesti ja vaikuttavasti molemmilla rintamilla? Millaista on kriisiajan ilmastopolitiikka?
Paneelikeskustelujen jälkeen Naantali 24h -foorumin osallistujat jakautuvat kymmeneen pienryhmään, joissa keskustellaan teemoittain koronakriisin vaikutuksista Suomeen, Eurooppaan ja ihmisyyteen. Ryhmät kaventavat keskustelemalla näkökulmaa ja rajaavat aihetta yhteisen näkemyksensä mukaiseksi. Pienryhmätyöskentelyn jälkeen kukin ryhmä muodostaa omasta teemastaan yhteenvedon, ja teemojen työstäminen pienryhmissä jatkuu myös itse tapahtuman jälkeen. Pienryhmien teemoja ovat muun muassa työ, omistajuus, yhteisö, turvallisuus, kasvu ja vapaus.
Naantali 24h:n tavoite on määritellä Suomen suuret kysymykset uusiksi ja rakentaa avointa vuoropuhelua aikana, jona sille on huutava tarve. Tilaisuuden kutsuvieraat tulevat yhteiskunnan eri osa-alueilta ja ovat tapahtumassa tasa-arvoisia keskustelijoita ilman titteleitä. Tapahtuma järjestetään yhteisvoimin Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n, Naantalin kaupungin ja Milttonin toimesta.
Suunnitelmissa on järjestää vuoden 2021 Naantali 24h jälleen fyysisesti Naantalissa. Poikkeuksellisesti virtuaalisena järjestettävässä tapahtumassa Naantalin kesä kuitenkin kuuluu ja näkyy ohjelmassa tänäkin vuonna.
Lisätietoja:
www.naantali24h.fi
info(at)naantali24h.fi
Mediayhteydenotot:
Ona Aula
Miltton
+358 40 828 6697
ona.aula@miltton.fi